2 - Johtaja

Ikuinen ongelma. Miten kertoa tarina?

Oletetaan, että olet päässyt todistamaan herkullista tapahtumaa taloyhtiön pihatalkoissa: koko pihapiirin pahin kerrostalokyttääjä putoaa Molok-jäteastiaan ihan omaa uteliaisuuttaan. Rouvasihminen oli onneksi kiinnostunut taloyhtiön paperijätteestä ja fyysisesti kunnossa mätkähdettyään vanhojen sanomalehtien päälle, mutta henkinen kipu ja särky on tosiasia. Kuten yleensä kerrostalokyttääjien maailmassa - kaikki on aina jonkun toisen syytä. Siksi osittain maan alle haudatusta roska-astiasta kajahtaa itsetietoisen, alati oikeassa olevan ihmisen huudahdus: "Kuka kunniaton on heittänyt tänne pesemättömät maitotölkkinsä?"
Juuri kun luulet, että universumi ei voisi jakaa enempää moraalista oikeutta yhdelle pienelle ihmiselle, tulee paikalle C-rapun hajamielinen setä, joka tyhjentää biojätteastiansa epähuomiossa paperiroskien keräysastiaan.
Sinulla on nyt sarja mielenkiintoisia tapahtumia, tarina, jonka voit kertoa ohimennen baarissa, tai viihdyttää sen pitkällä versiolla väkeä illanistujaisissa - omista kyvyistäsi riippuen. Voit rakentaa kuulijakunnallesi henkilöhahmot (Onko C-rapun setäihminen oikeasti hajamielinen?), maalata pihapiirin eloon viimeistä kukkaistutusta myöten, tai liittää muita aiheita yhteen tarinasi teeman kanssa (entä jos Kerrostalokyttääjä on vain katkeroitunut lamanjälkeinen ihmiskuori, enää häivähdys menneestä itsestään?).

Yleensä silti helpointa on aloittaa alusta.

Mitättömän tavallisena, masentavan harmaana syyspäivänä vuosi sitten Figuurin (jonka syntymänimi oli Jari Leonard Heino, mutta halusi itseään kutsuttavan Figuuriksi, kiitos vain) sähköpostiin ilmestyi viesti. Sen otsikko oli yksinkertaisuudessaan: "Tervehdys, ystävä!" ja lähettäjän sähköpostiosoitteen kohdalla luki yksinkertaisesti"Johtaja". Sinänsä kummallista jo siksi, ettei hän saanut kauheasti viestejä, joissa ei olisi tarjottu miljoonia Nigeriasta, tai pyritty laajentamaan sähköpostin vastaanottajan penistä puunrungon kokoiseksi.

Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun Figuuri oli nähnyt Gmail-laatikossaan viestin, johon ei voinut vastata. Lähettäjän omaa sähköpostiosoitetta ei ollut näkyvissä.

Tervehdys, ystävä!

Toivottavasti en vaikuta liian viralliselta [tai liian tuttavalliselta!]. Miten aloittaa viesti henkilölle, jonka tuntee läpikotaisin, mutta joka ei tunne minua?

Olen kirjoittanut tämän viestin kolmasti uudestaan. Pähkäilin. En halua pelästyttää sinua, tai vaikuttaa liian salamyhkäiseltä, mutta olen tarkkaillut sinua, mutta Älä Hätäile! Vaikka suhteemme onkin pahasti epätasapainossa, voin sanoa, että vaikutat erittäin kiehtovalta ihmiseltä.
Itsestäni en uskalla moista sanoa, mutta toivon olevani ainakin osan aikaa lievästi kiinnostava.

Törmäsin sinuun ja kirjoituksiisi aukea.netissä ja ihastuin varsinkin lyhyeen tarinaan miehestä, joka hitaasti irtoutui yhteiskunnasta ja siirtyi keittiönsä pöydän alle palvomaan pölyä. "Pöly on osa kaikkea ja silti ei mitään. Miksi minä - vain hieman pölyhiukkasta monimutkaisempi otus - viettäisin aikani murehtimalla, oi jumalani? Mutta pöly ei vastannut." Totisesti! Sinulla on omaperäisen näkökulman lahja ja taito pukea ajatuksesi sanoiksi. Otaksun, että luet paljon ja muita ylisanoja, jotka herättävät luottamusta.

Minua on taasen siunattu vapaan ajan lahjalla. Koska epäsäännöllinen unirytmi ja lievä sosiaalinen kammo [haluan olla sinulle rehellinen, jottei vuorovaikutuksemme ole yksipuolista] rajoittavat elämääni joltisenkin, olen siirtänyt itseni persoonana lähinnä internetin maailmaan.
Toki minä syön ja käyn kaupassa kuin Normaalit Ihmiset, mutta viihteeni, uutiseni ja sosiaaliset kontaktini haen yksinomaan datakaapeleita pitkin. Toivon, ettet pidä elämääni yksinäisenä, sillä olen hyvin onnellinen ja tasapainoinen yksilö.
No, ehkä vähän yksin joskus.
Kuitenkin. Minulla on ollut aikaa tutustua sinuun, Jari Heino. Sinun suomi24-viesteistä alkaen aina selainhistoriaasi asti [ei hätää! Arvostan yksityisyyttä[Sic!]!] Pidin paljon näkemästäni ja rohkaistuin ottamaan yhteyttä sinuun.
Nämä ovat niitä harvoja Vapaa-ajan kiroja.

Minä näet - vaikka se kuulostaakin pahasti kliseeltä - haluaisin pelata peliä sinun kanssasi.

Ihan oikeasti. Silti - Älä Vieläkään Hätäile. 

Kyse on vain Dungeons & Dragons -variantista Ystävien kesken. Virtuaalinopat ja digitaalisankarit. Ehkä muutama antelias haltija ja....
Minä kiertelen ja kaartelen nyt. Lyhyesti ja asiaan.
Olen aina halunnut olla  roolipelissä pelinjohtaja, mutten ole ollut sosiaalisesti tarpeeksi hyväksytty [lue: ei elämää, ei ystäviä Tuolla Ulkona]. Nyt olen päättänyt etsiä itse oman peliseurani.  Haluaisin pelata sinun kanssasi, Figuuri, sillä vaikutat juuri oikeanlaiselta ihmiseltä [koekappaleelta].

Jos haluat olla minun ja muutaman muun Valikoidun Ystävän pelikumppani, toimita ystävällisesti  vastaukset seuraaviin kysymyksiin klo 18:00 IRC-keskusteluohjelman kautta, käyttäjälle Johtaja palvelimella irc.nokkela.net.

1: Mitä haluat elämältä seuraavan viiden vuoden aikana?

2:  Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

3: Minkä roolipeleistä tutun erikoiskyvyn haluaisit oppia?

4: Minkä nimen haluat hahmollesi?

5: Se tuo turman puhevikaiselle, turman lainelautailijalle. Jos se ei liiku, se kuolee?

6: Määrittele itsesi D&D:n alignment-asteikolla?

7: Mikä on musta ostettaessa, punainen käytettäessä ja harmaa poisheitettäessä?

Teidän,

Johtaja