14: Päiväkirja II - Päiväkirjan Paluu

Rakas päiväkirja.

En nukkunut yötäni hyvin. Oikeastaan en ole nukkunut hyvin muutamaan vuoteen.
Näen painajaisia ja herään aivan liian aikaisin Vihaisena ja Hämilläni.
Kun istun keittiön pöydän ääressä tarkkailemassa hiljaista kotikatuani aamuyöllä teekuppi kädessä, tunnen olevani todella Yksin. Perustavanlaatuisen Yksin ja Irrallaan koko tästä maailmasta. Yksi yhteensopimaton Atomi teekuppinsa kanssa keskellä muuten täydellistä harmoniaa.
Vaikka en minä muuta haluaisi edes olla. En halua olla Osa Toista Ihmistä. Ei. Ei enää koskaan suhteita, ei luottamusta.
Toiselle Ei saa aueta, koska silloin ei enää voi sulkeutua Täydellisesti. Ja sitten kastuu kun sataa. Ja kaikki homehtuu. Tulee henkinen pöhö.

Unenpuutteen kanssa oppii elämään, mutta ei siitä pitämään opi. Koskaan sen kanssa ei ole sinut. Sitä kuitenkin Oppii hyväksymään sen, että on ikään kuin vähän irrallaan kaikesta Oikeasti Tapahtuvasta tässä maailmassa.
Sitä Nauraa väärässä paikassa - jos ollenkaan - tai vastaa esitettyyn kysymykseen vasta kun Yleinen Keskustelu on jo siirtynyt eteenpäin. Oma puhe tuntuu tulevan viiveellä ulos suusta ja omat tuntemukset kulloistakin asiaa kohtaan aukeavat itselle vasta vähä kerrallaan.
Olo on kuin Astronautilla, jonka radiossa on neljän sekunnin viive. Kuuletteko minua nyt, Houston?

Jos Sinussa, Zeta, on yhtään palasta kierrätettyä puolalaista Aku Ankkaa itsessäsi, niin ymmärtänet yhtä hyvin kuin minäkin, että joskus sitä olo vain on kuin Karhennetulla Turtanalla. Metallipurkissa. Turtana on hyvä olla.

Mutta ne painajaiset. Ne ovat kaameita ja Ikäviä.

Olen kotona, mutten suinkaan yksin. Hän on taas täällä. Hän on tullut takaisin elämääni ja hiljaisella, mutta varmalla tavalla tekee kaikesta Ankeaa. Hän tuo mukanaan asuntoon näkymättömän pölynimurin, jolla imee hitaasti värit pois arjesta ja juhlasta. Muuttaa jokaisen kuluvan tunnin harmaaksi massaksi, joka valuu aistielimistä sisään ja ulos. Sisään ja ulos.

Puhun Hänelle, mutta Hän ei vastaa. Hymyilee vain. Jokainen sanomani sana vaikuttaa rikkovan jotain sisälläni. Puhe kuuluu yhä vaimeammin ja korviin hiipii oman sydämen epätoivoinen laukka. Veren pauhua korvissa ja tunkkaista hajua.

Hän ei koskaan sano Minulle pahasti. Hän pyyhkii katseellaan pölyt seiniltä ja unihiekat silmiltä. Nyökkää ja tuo esiripun alas päänsä liikkeellä. Hän on pimeys.
Se johtuu siitä, ettei Hän välitä. Hön katsoo minua huvittuneena, akvaarioeläintä.

Televisiossa pyörii uutisia uusintoina. Peter Nyman on alasti Helsingin yllä ja raportoi huumeiden haittavaikutuksista. Televisiossa uutistenlukijan penis kaataa Vuosaaren korkeimman kerrostalon, joka murskaa alleen lauman yksisarvisia, jotka ovat tuomassa toivoa koko maailmaan.

Sanon, etten pääse tästä  pois. Hän nyökkää. Yritän riuhtaista Itseni taas liikkeelle. Edelleen pois Hänen luotaan. Aina.

Herään, kun televisiosta ulospyrkivä Jari Tervo käskee. Hänen mielestään uni on Heikoille. Tapetit kellastuvat, putoavat seiniltä ja muodostavat Syöpäkasvaimia lattialistoihin.

Herään säpsähtäen, tyyny verisenä. Painajainen on saanut taas nenän vuotamaan Verta. 

Paniikkikohtaus.

Että ymmärrät varmaan miksi tässä nyt ei kauheasti uni tule. Itkettää ja tuntuu turhalta.
Yritin kirjoittaa tuntojani - hengitettyäni paperipussiin ensin aikani - iloisenvaaleanpunaiseen Hello Kittyyn, mutten löytänyt tapaa kuvata asioita ilman, että ripustaisin kaulaani kuvainnollista "Haluan Lataamoon Ja Heti!"-kylttiä.
Haluan olla yksin ja parantua. 
Päädyin repimään kirjoittamani sivut - jotka alkavat sanoilla: "Kun aloitin psykedeelien käytön en osannut edes uneksia, että jäisin matkalle ikuisesti" - ja pyörittelin paperisuikaleista Filttereitä.
Sitten kirjoitin: "Hän oli minulle niin paljon, muttei mitään". Revin senkin, itkin, vuosin verta ja tunsin tuottavani Häpeää kaikille Feministeille. Tein lisää filttereitä.

Kädet tärisivät vielä niin pahasti, etten saanut käärittyä, joten päätin etsiä Sinut kätköpaikastasi ja purkaa tuntoni.

Lyhyesti - Painajaiset ovat Perseestä. Ja paniikkikohtaukset myös. Eläköön päihteet. Peter Nymanin penis!

Sinun, - A